Suomalaisen urheilun TKI-verkoston verkostopäivä kokosi lokakuussa Jyväskylään urheilun tutkimuksen, valmennuksen ja kehittämisen toimijoita pohtimaan innovatiivista ajattelua. Päivän aikana kuultiin monipuolisia esimerkkejä siitä, miten uusia ratkaisuja kehitetään ja hyödynnetään urheilun arjessa. Esillä olivat muun muassa paraurheilun innovaatiot, tekoälyn mahdollisuudet, rytmiikkavalmennus sekä lentopallon tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Innovaation arvo syntyy vasta käytännössä
KIHUn Jari Lämsä tarkasteli innovaatioiden käyttöönottoa ja leviämistä paraurheilussa. Uusien ratkaisujen kehittäminen ei vielä takaa niiden vaikuttavuutta, vaan ratkaisevaa on, miten ne saadaan osaksi urheilijoiden ja valmentajien päivittäistä toimintaa.
Käyttöönottoa edistävät esimerkiksi ratkaisun selkeä hyöty, helppokäyttöisyys, mahdollisuus kokeiluihin sekä organisaation tarjoama tuki. Lämsä esitteli myös BLID-hanketta, jossa kehitetään toimintamallia uusien ratkaisujen kokeilemiseen, käyttöönottoon ja vaikutusten arviointiin paraurheilussa.
Tutustu tarkemmin: Jari Lämsä – Innovaatioiden käyttöönotto ja leviäminen paraurheilussa
Tekoäly ja rytmiikka avaavat uusia mahdollisuuksia valmennukseen
KIHUn Akseli Holopainen esitteli käynnistynyttä Älykäs valmennus – tekoäly ja tiede urheilun ja liikunnan tukena -hanketta. Vuosina 2026–2028 toteutettavan hankkeen tavoitteena on vahvistaa urheilu- ja liikunta-alan toimijoiden tekoälyosaamista sekä kehittää avoimesti hyödynnettävä, asiantuntijoiden varmentamaan tietoon perustuva tietopohja. Käytännön oppimista tuetaan muun muassa lyhyillä koulutussisällöillä ja webinaareilla.
Tutustu tarkemmin: Akseli Holopainen – Älykäs valmennus -hankkeen esittely
Sport Momentumin Sami Lund puolestaan toi esiin rytmiikan merkityksen urheilusuorituksessa ja taidon oppimisessa. Hänen mukaansa suorituskyky ei riipu ainoastaan voimantuoton määrästä tai liikkumisnopeudesta, vaan myös siitä, miten ja milloin voimaa tuotetaan. Rytmiikkavalmennuksessa kehitetään muun muassa liikkeiden ajoitusta, koordinaatiota ja kykyä mukauttaa liikkumista nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
Tutustu tarkemmin: Sami Lund, Sport Momentum – Rytmiikkavalmennus
Urheilijan omasta tarpeesta voi syntyä uusi innovaatio
Paralympiaurheilija Henry Manni esitteli konkreettisen esimerkin urheilijalähtöisestä innovoinnista. Hän on kehittänyt Kelametry-nimistä mittaus- ja analyysiratkaisua pyörätuolikelauksen harjoitteluun.
Perinteisillä mittausmenetelmillä voidaan seurata esimerkiksi suoritusaikaa ja maksiminopeutta, mutta Manni halusi selvittää tarkemmin, mitä suorituksen eri vaiheissa tapahtuu. Kehitystyössä on hyödynnetty myös tekoälyä ohjelmoinnin tukena. Esimerkki osoitti, miten urheilijan omasta harjoittelutarpeesta voi käynnistyä teknologinen kehitysprosessi.
Tutustu tarkemmin: Henry Manni – Paraurheilun TKI-toiminnan case
Myös lentopallon tutkimus- ja kehittämisyhteistyö tarjosi esimerkin innovaatioiden viemisestä valmennuksen arkeen. KIHUn Krista Tapaninaho, Mikko Häyrinen ja Anu Lähitie sekä lentopallomaajoukkueen Olli Kunnari esittelivät tutkimuksen, asiantuntijatyön ja valmennuksen yhteistyötä.
Yksi ajankohtaisista kokonaisuuksista on vuosina 2026–2032 toteutettava lentopallomaajoukkueiden seurantatutkimus. Ensimmäisen vuoden mittauksiin osallistui 39 pelaajaa. Mittauksissa tarkastellaan monipuolisesti pelaajien terveyttä, fyysisiä ominaisuuksia ja suorituskykyä. Keskeistä on henkilökohtaisen palautteen hyödyntäminen pelaajien harjoittelun suunnittelussa ja maajoukkuevalmennuksessa.
Tutustu tarkemmin: Mikko Häyrinen – Lentopallon TKI-yhteistyö vuosien varrella
Tekoäly on jo aktiivisessa käytössä TKI-verkoston toimijoilla
Verkostopäivässä selvitettiin Mentimeter-pikakyselyllä myös osallistujien tekoälyn käyttöä ja osaamisen kehittämistarpeita.
Kyselyyn vastanneista 34 henkilöstä peräti 97 prosenttia kertoi käyttävänsä tekoälyä työssään vähintään viikoittain. Päivittäin tai lähes päivittäin tekoälyä käytti 76 prosenttia vastaajista.
Lisäkoulutusta ja tukea kaivattiin erityisesti datan käsittelyyn, analysointiin ja visualisointiin, dokumenttien ja esitysten laatimiseen sekä automaatioiden ja tekoälyagenttien hyödyntämiseen.
Vastauksissa nousi esiin myös tarve yhdistää urheilun hajallaan olevaa dataa paremmin hyödynnettäväksi kokonaisuudeksi sekä tarjota luotettavaan tietoon perustuvia tekoälyratkaisuja urheilijoiden ja valmentajien käyttöön. Tulokset kuvaavat verkostopäivän osallistujien näkemyksiä ja osoittavat, että tekoälyn käytännön hyödyntämiseen liittyy edelleen paljon kehittämismahdollisuuksia.
Yhteistyöllä ideat osaksi urheilun arkea
Verkostopäivän esimerkit osoittivat, ettei innovatiivinen ajattelu rajoitu uusiin teknologioihin. Se voi tarkoittaa myös uudenlaista harjoittelumenetelmää, tutkimustiedon soveltamista, urheilijalähtöistä ongelmanratkaisua tai olemassa olevien toimintatapojen kehittämistä.
Yhteistä esityksille oli ajatus siitä, että uusien ratkaisujen todellinen hyöty syntyy vasta niiden siirtyessä käytäntöön. Tässä tutkimusorganisaatioiden, urheilijoiden, valmentajien ja muiden TKI-toimijoiden yhteistyöllä on tärkeä rooli.
Verkostopäivä tarjosi uusia näkökulmia innovatiiviseen ajatteluun sekä mahdollisuuden jakaa osaamista ja tunnistaa uusia yhteistyömahdollisuuksia suomalaisen urheilun kehittämiseksi.