Suomalaisen urheilun TKI-verkoston etäkahveilla 21.8.2026 kuultiin, miten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa toteutetaan jääkiekossa, jalkapallossa, lumilajeissa ja cheerleadingissa. Puheenvuoroissa tarkasteltiin tietotarpeiden tunnistamista, datan kokoamista ja hyödyntämistä, kehitysratkaisujen viemistä käytäntöön sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä.
Jääkiekko
Miikka Palvalin esitteli Jääkiekkoliiton TKI-toiminnan nykytilaa. Keskeisiä TKI-toimenpiteitä ovat rakennettu data-allas, datasta jalostettavien raporttinäkymien kehittäminen sekä syksyllä käyttöön otettava uusi tulospalvelu- ja kilpailujärjestelmä. Raportointiin suunnitellaan sisäistä työkalua strategisten mittareiden ja arjen johtamisen tueksi, seuroja palvelevaa harrastamisen ja pelaajapolun näkymää sekä Leijona Performance -kokonaisuutta huippuvaiheen tarpeisiin. Liitossa tehdään lisäksi runsaasti kyselyjä ja selvityksiä sekä osallistutaan tutkimushankkeisiin ja opinnäytteisiin.
Jääkiekon TKI-toiminnan haasteiksi tunnistettiin samanaikaisesti käynnissä olevien projektien suuri määrä, tutkimukseen käytettävissä oleva aika sekä kyselyjen ja selvitysten vähäinen keskinäinen koordinointi. Ratkaisuksi rakennetaan tiedon tuottamisen prosessia, jossa tietotarpeita kerätään, priorisoidaan ja kootaan yhteiseen vuosikelloon. Samalla tiedon jalkauttaminen halutaan huomioida jo tiedontuotannon alussa määrittelemällä, kenelle tieto on tarkoitettu ja miten se saadaan mahdollisimman tehokkaasti käytännön toimintaan.
Jalkapallo
Suomen Palloliiton Mihály Szeróvay esitteli Palloliiton mallia tietotarpeiden tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen. Palloliitossa tietotarpeita tunnistetaan vuosittain yhdellä suuremmalla sisäisellä selvityksellä sekä 2-3 kevyemmällä sisäisellä selvityksellä. Resurssien mukaan toteutetaan ajoittain myös ulkoisia selvityksiä. Tietotarveselvityksissä kartoitetaan nykyisen toiminnan haasteita, tulevaisuuden tarpeita, kentän ja sidosryhmien näkökulmaa sekä pohditaan strategista näkökulmaa. Sisäisen tietotarveselvityksen prosessi lähtee liitolla liikkeelle aiheen valinnasta, jonka jälkeen valitun tietotarpeen selvittämiseksi perustetaan asiantuntijatyöryhmä. Työryhmä toteuttaa aineistonkeruun ja analyysin sekä laatii toimenpidesuositukset. Läpi selvityksen tehdään prosessin etenemisen seurantaa ja varmistetaan, että tulokset vastaavat alkuperäiseen tarpeeseen.
Esimerkkinä prosessista esiteltiin A-maajoukkuepelaajien urheilupolkuja käsitellyt selvitys, jossa yhdistettiin eri tietolähteistä koottua määrällistä aineistoa pelaajien haastatteluihin. Tuloksena muodostettiin erilaisia pelaajapolkuprofiileja sekä laadittiin toimenpidesuosituksia muun muassa lapsuus- ja nuoruusvaiheeseen, seuratoimintaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Suositusten toteutumista taas seurataan mekaanisen järjestelmän avulla, ja etenemistä käsitellään vuosittain tiedolla johtamisen palvelutiimissä ja johtoryhmässä.
Lumilajit
Jyväskylän yliopiston Vuokatin yksikön Olli Ohtonen esitteli kahdeksan lumilajin ympärille rakentunutta TKI-toimintaa. Toiminta perustuu tieteestä käytäntöön etenevään ajatteluun: yliopistoyksikössä kehitetään toimenpiteitä, teknologioita ja ratkaisuja, joita viedään olympiavalmennuskeskuksen kautta lajien käyttöön. Kehittämistarpeet tunnistetaan lajien valmennuspäälliköiden, valmentajien, asiantuntijoiden sekä olympiavalmennuskeskuksen ja yliopiston edustajien säännöllisissä keskusteluissa. Tapaamisia järjestetään noin kahden tai kolmen kuukauden välein, ja kehittämistoimien etenemistä seurataan kauden aikana.
Lumilajien TKI-toiminnan käytännön esimerkkeihin kuuluivat ampumahiihdon ampuma-analyysin työkalu, mäkihypyn voimalevyratkaisut, hiihdon voima-, sykli- ja videoanalyysit sekä ilman markkereita toteutettava liikeanalyysi. Tutkimus- ja kehitystyön tuloksia on viety myös konkreettisiksi tekniikkaohjeiksi, joita voidaan hyödyntää hiihtokouluista maajoukkuetasolle asti. Lisäksi kansainvälisten hiihto- ja ampumahiihtoliittojen kilpailudatasta tuotetaan lajien tarpeisiin erilaisia analyysejä. GPS-datan avulla voidaan tarkastella esimerkiksi yksittäisen kilpailun etenemistä, aikaerojen kehittymistä ja urheilijoiden taktisia ratkaisuja. Toiminnassa korostuvatkin lajien yhteisten tarpeiden tunnistaminen sekä eri organisaatioiden osaamisen yhdistäminen.
Cheerleading
Suomen Cheerleadingliiton Niklas Hagel ja Nita Rikström esittelivät kasvavan lajin TKI-toimintaa. Lajin vahvuuksiksi tunnistettiin ihmiset ja yhteisöllisyys, mutta tulevaisuudessa tavoitteena on myös teknologian ja tutkimuksen vaikuttavuuden lisäys. Strategiatasolla keskeisiä tutkimuksia ovat vuorovuosin toteutettavat lajikulttuuritutkimus ja seuratoimijoiden hyvinvointitutkimus. Lajikulttuuritutkimuksella selvitetään urheilijoiden, valmentajien ja huoltajien kokemuksia muun muassa turvallisuudesta, urheilu-urista, joukkuevalinnoista ja kiusaamisesta. Seurakohtaiset tulokset käydään läpi seurojen kanssa kahdenkeskisissä tapaamisissa, jotta tieto johtaisi käytännön kehittämistoimiin.
Cheerleadingin laajaa lajianalyysiä taas toteutetaan yhteistyössä Vierumäen urheiluopiston kanssa. Kyseessä on neljän vuoden kokonaisuus, johon julkaistaan uusia osa-alueita vuosittain vuoteen 2028 asti. Lajianalyysiä hyödynnetään valmentajakoulutusten viitekehyksenä sekä johtamisen ja päätöksenteon tukena. Sportti-dataa ja Suomisportin tietoja käytetään puolestaan harrastajien iän, sijainnin, lopettamisen ja alueellisten katveiden tarkasteluun. Lisäksi liitto kerää tietoa muun muassa maajoukkueiden suorituskykytesteistä, valmentajaurista, olosuhteista, tapahtumapalautteista, tapahtumien hiilijalanjäljestä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä seurojen taloudesta. Tulevaisuuden tarpeiksi nostettiin esimerkiksi lajianalyysin jatkokehitys, pohjoismainen datapankki, kansainvälinen tiedonvaihto, tiedonhallinta ja säilyttäminen, aivotärähdyksiä mittaavan seurantalaitteen datan hyödyntäminen sekä TKI-toiminnan johtamisen ja vastuiden selkeyttäminen.
Etäkahvien keskusteluissa nousivat esiin TKI-tarpeiden priorisointi, analyysien ajankohtaisuus, datan hallinta ja laatu sekä tiedon vieminen käytännön valmennus- ja seuratoimintaan minkä lisäksi myös yhteistyölle tunnistettiin mahdollisuuksia sekä lajien sisällä että lajirajojen yli.
Jutun kuvituskuva on luotu tekoälyllä.