Päättynyt

Hyökkäysvauhdin vaikutus maalintekoon jääkiekon suorahyökkäyspelaamisessa tasakentällisin

Päätoteuttaja:

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta

Osatoteuttajat:

Varalan Urheiluopisto

Yhteistyötahot:

Huippu-urheilun Instituutti KIHU Suomen Jääkiekkoliitto Jääkiekon SM-liiga Bitwise Oy

Verkkosivu:

Yhteyshenkilöt:

Jaakko Heikkilä, Tutkija, jaakko.k.k.heikkila@student.jyu Marko Haverinen, Väitöskirjatutkija, marko.haverinen@varala.fi

Urheilulaji:

Jääkiekko

Aika:

01.09.2023 - 01.05.2024

Kuvaus:

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hyökkäysvauhdin vaikutusta maalintekoon jääkiekon suorahyökkäyspelaamisessa tasakentin. Tutkimuksen aineistona käytettiin kaikkien 15 joukkueen SM-liiga kaudella 2022-2023 tasakentin suorittamia suorahyökkäystilanteita. Tutkimuksen päälöydöksenä voidaan pitää korkeampien hyökkäysvauhtien (>4,72m/s) tuottavan enemmän maaleja kuin matalammat vauhdit. Hyökkäysvauhdin osalta suurin osa (58,4%) tutkimuksen maaleista syntyi vauhtialueella 6,6-8,7 m/s (p <0.001). Tätä korkeammilla vauhdeilla maalimäärät vähenivät, jolloin kiekollisen absoluuttisen maksiminopeuden vaikutus suorahyökkäyksen maalintekoon vaikuttaisi olevan oletettua vähäisempi (p <0.001). Hyökkäysvauhdilla ei havaittu tilastollista merkitsevyyttä xG:n, voimasuhteen, keskilinjan rikkomisen eikä siniviivan ylityskohdan välillä. Keskilinjan rikkominen lisäsi hyökkäysvauhtien keskinopeutta mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Hyökkäysvauhdilla ja sarjasijoituksella ei ollut merkitsevää tilastollista yhteyttä. Johtopäätöksenä voidaan pitää jääkiekon dynaamisen kompleksisuuden vuoksi pelaajan havaintomotoristen taitojen merkitystä pelitilanteiden ratkaisuissa maksimaalisen vauhdin tavoittelun sijaan. Maalin syntymiseen tarvitaan riittävän korkea hyökkäysvauhti ilman, että pelin edellyttämä yksilön havaintomotorisen taidon kehitys kärsii.