Flunssa on urheilijan yleisin sairaus. Tutkimuksessamme hiihdon MM-kilpailuissa urheilijoiden riski sairastua flunssaan oli 7-kertainen verrokkiryhmään nähden. Koronapandemian aikana infektioriski talviurheilun Olympialaisissa ja MM-kilpailuissa laski 10-osaan verrattuna ennen pandemiaa käytyihin kilpailuihin. Osoitimme tutkimuksissamme, että infektioiden ennaltaehkäisy on vaikeaa mutta mahdollista. Markkinoilla on antigeenitestejä ja multiplex-PCR-vieritestejä, jotka ovat konsensusryhmämme mukaan käyttökelpoisia infektioiden diagnostiikassa ja tautiryvästen ehkäisyssä urheilujoukkueissa.
Rasituksen on ajateltu lisäävän flunssan oireita ja riskiä sairastua komplikaatioihin. Tutkimuksemme eivät ole tätä käsitystä tukeneet. Duodecim-katsauksemme mukaan lievien infektio-oireiden ei tarvitse aina johtaa harjoitustaukoon. Asteittainen kuormituksen lisäys, kevyestä liikunnasta aloittaen, johtaa pääsääntöisesti harjoitteluun paluuseen ilman ongelmia.
Flunssan oireet ovat urheilijoilla pääsääntöisesti lieviä ja urheilijat usein harjoittelevat ja kilpailevat flunssaisena. Toistaiseksi ei ole tutkittua tietoa, että urheilu flunssan aikana lisäisi flunssan bakteerikomplikaatioiden tai myokardiitin riskiä. Päätökseen urheilla flunssaisena tulisi vaikuttaa taudinaiheuttaja, oireiden laatu, urheilulaji ja onko kyseessä tärkeä kilpailu.
NoFlu-tutkimussarjamme seuraava vaihe selvittää hengitystieinfektioiden taudinkuvaa, kestoa, komplikaatioriskiä sekä pitkittyneiden oireiden riskiä urheilijoilla sekä näiden muuttujien eroa yleisimpien hengitystievirusten ja -bakteerien välillä. Tulosten perusteella luodaan tutkittuun tietoon perustuvia paluu harjoitteluun -ohjeita urheilijoille infektio-oireiden aikana ja niiden jälkeen. NoFlu-tutkimusta tehdään yhteistyössä Turun Yliopiston, TYKSin ja Paavo Nurmi-keskuksen kanssa.
Lisätietoja: KIHUn ja Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen, maarit.valtonen@kihu.fi