Urheilun TKI-verkoston lokakuun etäkahveilla pohdittiin tekoälyn nopeaa arkipäiväistymistä ja sen käytännön vaikutuksia urheilun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tilaisuuteen osallistui yli 70 kuulijaa jakamaan ajatuksia ja kokemuksia tekoälyn hyödyntämisestä arjessa ja urheilussa.
Miten tekoälyä jo käytetään?
Etäkahvien yhteydessä kartoitettiin, kuinka usein verkoston toimijat käyttävät tekoälyä ja mihin tarkoituksiin. Tulokset osoittavat, että tekoäly on jo kiinteä osa verkoston arkea:
- 76 % vastaajista käyttää tekoälyä päivittäin tai viikoittain,
- yleisimmät käyttötavat ovat tiedonhaku ja tiivistäminen (21 %), kirjoittaminen ja tekstin muokkaus (20 %), ideointi ja suunnittelu (15 %) sekä visualisointi ja sisällöntuotanto (11 %).
Kolme näkökulmaa tekoälyn hyödyntämiseen
Tilaisuudessa kuultiin verkoston omia puheenvuoroja tekoälyn käytön eri näkökulmista.
Petri Kokko (Hanken School of Economics) kuvasi tekoälyn mullistavan vaikutuksen ennen kaikkea organisaatioiden ja yksilöiden toimintatapoihin. Hän kiteytti sanomansa kolmeen periaatteeseen – oppikaa, kokeilkaa ja hallitkaa – ja kehotti urheilun toimijoita hyödyntämään tekoälyä luovan työn kumppanina, ei ajattelun korvikkeena.
Mika Immonen (LUT Business School) jatkoi teemaa korostaen tekoälyn kasvavaa roolia TKI-toiminnassa. Hänen mukaansa tekoäly on jo muuttanut tutkijatyötä: ideapaperien laatu on parantunut, työn sykli nopeutunut ja omaa tekemistä on opittava arvioimaan uudelleen. LUT:ssa tekoälyä on integroitu osaksi tutkimusta, opetusta ja hankevalmisteluita. Yliopisto on kehittänyt myös omaa LBS AI Hub -pilottiympäristöä, jossa tekoälysovelluksia voidaan testata turvallisesti ja vastuullisesti. Esityksessä tuotiin esiin myös tekoälyn käyttöönottoon liittyviä ratkaistavia kysymyksiä, kuten tietoturva, tekijänoikeudet, faktantarkistus, läpinäkyvyys ja julkaisupolitiikat.
Marko Malvela (Jyväskylän Urheiluakatemia) toi tilaisuuteen konkreettisen esimerkin tekoälyn mahdollisuuksia valmennuksen arjessa. Hän esitteli Notebook LM -pohjaisen tekoälyavusteisen harjoituspäiväkirjan, jossa harjoitukset voidaan sanella, tallentaa ja analysoida tekoälyn avulla. Järjestelmä toimii valmentajan ja urheilijan yhteisenä työympäristönä, joka hyödyntää lähdetietokantaa ja oppii jatkuvasti valmentajan omasta aineistosta. Tällä voidaan mallintaa valmentajan ajattelua ja valmennusfilosofiaa digitaaliseksi työkaluksi, joka lisää valmentajan ja urheilijan kapasiteettia ja tukee jatkuvaa oppimista.
Verkostotilaisuuden yhteenvetona pohdittiin, missä tilanteissa tekoäly ja data voisivat tuoda urheilulle suurinta lisäarvoa. Verkostosta nousi esiin yksi yhteinen teema: kilpailuetu syntyy yhteistyöstä, ei hajanaisista datasaarekkeista. Urheilun kansallinen datapooli voisi avata aivan uuden tason tekoälyn hyödyntämiselle Suomalaisessa urheilussa.
Materiaalit:
TKI-verkoston ajankohtaisinfo 13.10.2025, Akseli Holopainen, KIHU
Käytännön tekoälyratkaisuja TKI-toimintaan, Mika Immonen, LUT Business School
Jutun kuvituskuva on luotu tekoälyllä käyttäen Adobe Firefly -palvelua.