Hengitysterveyden ongelmat ovat kestävyysurheilijoilla erittäin yleisiä, mutta niiden alkamiseen ja mekanismeihin liittyy yhä paljon avoimia kysymyksiä. Tällä hetkellä käynnissä on kolme eri tutkimusta, joista kaksi keskittyy astman alkamiseen ja astman mahdolliseen suorituskykyä heikentävään vaikutukseen kilpaurheilijoilla. Hengitysoireisiin keskittyvää tutkimusta tehdään urheilun aikana ja sen jälkeen esiintyvästä yskästä, jota tutkitaan uudella, viime vuonna markkinoille tulleella automaattisella yskämonitorilla.
Urheilijoiden hengitysterveyden ongelmat ja sairaudet ovat yleisimpiä syitä jäädä pois urheilusta. Siksi aiheen aktiivinen tutkimus on tärkeää, jotta terveitä harjoituspäiviä ja turvallista urheilua voidaan tukea. Tampereen yliopiston ja KIHU:n yhteistyössä on tällä hetkellä käynnissä kolme eri tutkimusta, joissa selvitetään urheilijoiden hengitysterveyden ongelmia.
Astma on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista kestävyysurheilijoilla ja se alkaa useimmiten nuoruusvuosina, kun kovemman harjoittelun määrä kasvaa. Yhden tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko harjoitusmäärällä, intensiteetillä ja harjoitusolosuhteella annosvastesuhdetta astman alkamiselle.
– Ensimmäisestä maastohiihtäjien astmaa käsittelevästä julkaisusta on yli 30 vuotta. Jo silloin pohdittiin, lisääkö kova harjoittelu astman alkamisen riskiä. On kiistatonta, että hiihtäjillä on astmaa muuta väestöä enemmän, mutta tarkkaa syytä ja altistetta ei vielä tarkasti tunneta, kertoo tutkija ja lääkäri Rikhard Mäki-Heikkilä Tampereen yliopistosta.
Toisessa tutkimuksessa selvitetään uloshengitysilman lämpötilaa ja kosteutta rasituksessa. Astmaan liittyvän hengitysteiden ärsytyksen ja keuhkoputkien supistumisen taustalla on ajateltu olevan kolme tekijää, jotka altistavat astmakohtaukselle: hengitysteiden jäähtyminen, kuivuminen ja keuhkoputkien limakalvovauriot.
– Uloshengitysilman ja keuhkoputkien lämpötilaa on tutkittu jonkin verran, mutta mittaukset on tehty joko levossa tai hyvin lyhyiden, alle 10 minuutin suoritusten aikana ja niiden jälkeen. Näissä tutkimuksissa ei olla saatu merkittäviä muutoksia keuhkoputkien pinnan lämpötilassa tai niiden kuivumista ei ole riittävästi osoitettu, Mäki-Heikkilä jatkaa.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten hengitystiet kykenevät pitkässä rasituksessa lämmittämään ja kostuttamaan ilmaa ja onko astmaa sairastavilla eroja terveisiin urheilijoihin lämmityskyvyssä. On esitetty, että astmaa sairastavilla urheilijoilla on astman vuoksi paksumman ja paremmin verisuonitetun keuhkoputken limakalvon ansiosta kyky lämmittää uloshengitysilmaa lämpimämmäksi, ja tästä on viitettä jo lepopuhalluksissa, vaikkakin hyvin rajallisesti.
Kolmannessa tutkimuksessa selvitetään yskää urheilijoilla, joka on yksi yleisimmistä hengitysoireista. Yskäysten määrää on laskettu vuosia, mutta se on ollut työlästä ja nauhoitteita yskäyksistä on jouduttu purkamaan käsin. Viime vuonna julkaistiin automaattinen yskämonitori (https://www.siva-health.com), joka kaulaan ripustettuna kerää yskäykset tarkasti ja luotettavasti.
– Kliinisen kokemuksen perusteella esimerkiksi maastohiihtäjillä on alkutalvesta urheilua haittaavia hengitysoireita, joiden taustalla ei välttämättä ole hengitystieinfektiota tai hengitysteiden sairautta, vaan esimerkiksi hyvin haittaavaa yskää. Toinen hengitysoireille ja yskälle altis ryhmä ovat soutajat, joiden hoidosta Britanniassa on pitkä kokemus, Mäki-Heikkilä kertoo.
Tutkimustyötä toteutetaan yhteistyössä KIHUn, Tampereen yliopiston ja Institute of Sport and Exercise in Healthin (Lontoo) kanssa.
Lue lisää ja seuraa tutkimuksen edistymistä: hengitystutkimus.fi
Lisätietoja: Rikhard Mäki-Heikkilä, Tampereen yliopisto, rikhard.maki-heikkila@tuni.fi